Olen aina miettinyt, lukeeko kukaan oikeasti blogeja. Minun pitää häpeäkseni myöntää, että harvemmin ehdin lukea edes ystävieni kirjoituksia, vaikka ne olisivat matkablogejakin! Nolostunut *häpeää*  Onko sillä edes väliä lukeeko kukaan? Ja miksi ihmiset kirjoittavat näitä? Ovatko blogit jollain tapaa nykyaikainen päiväkirja? Ja onko blogin kirjoittaminen eräs tapa pyrkiä saamaan ihmisiltä huomiota ja ehkä jopa hyväksyntää? Ehkä analysoin (jälleen) liikaa. Ehkä blogit ovat vain helppo ja kätevä tapa kertoa kuulumisensa samalla kertaa usealle tutulle ja myös pysyä mukana tuttujensa elämien tapahtumissa. Joka tapauksessa itseäni kiehtoi myös ajatus kokeilla, kuinka pitkään jaksan päivittää elämäni tapahtumia ja ylläpitää blogia.

Asiasta kukkaruukkuun. Olen huomannut, kuinka monet muuten hyvinkin rauhalliset ihmiset muuttuvat auton ratin takana välillä pelottavankin agressiivisiksi. Itse tiedän olevani melko hermoheikko kuski, joskin olen aika... tunteikas myös muuten. Enemmän kuin hiljaiset ja ylivarovaiset kuskit minua ärsyttävät ne (useimmiten) miehet, jotka kuvittelevat, että mitä kalliimman tai isomman auton omistaa, sitä etuoikeutetumpi on liikenteessä. En halua yleistää. Myönnän, että itsekin törttöilen liikenteessä toisinaan. Tiedän myös, että liikennekäyttäytyminen ei riipu automaattisesti kuskin sukupuolesta tai autosta. Mutta yllättävän usein, kun joku käyttäytyy törkeästi tai töykeästi liikenteessä, kyseessä on keski-ikäinen esim. mersua tai chrysleria ajava mies. Miksi? Pitäisikö autokoulussa ruveta opettamaan myös sitä, että liikenteessä toimitaan tasavertaisesti sääntöjen mukaan, oli kuskina kuka tahansa tai ajoneuvona mikä tahansa?

No niin, ehkä olen ensimmäiselle illalle vuodattanut ja kysellyt jo tarpeeksi. Jännityksellä jään odottamaan, tuleeko jatkoa... Hymy